Viikko lomaa jäljellä. Alkuviikot meni puhtaasti lomaillessa, ensimmäinen viikko pohjanmaalla, toinen mökillä. Tämän kesän kokemuskenttään merkittiin mm. Ähtäri, Hailuoto ja savusauna. Lapsien mielestä loman parasta antia oli - jälleen kerran - uintihetket oman mökin rannassa. Parin viikon jälkeen oli silti mukava palata kotiin.
Kolmas viikko meni jo tutussa touhussa, taloa laittaessa. Tulipa osallistuttua myös naapurin peltikaton nostoon. Reidet ovat vieläkin vatkulia. Tämän viimeisenkin lomaviikon suunnittelin käyttäväni tehokkaasti: istuttaa pari marjapensasta, luumupuun, rakentaa edellisille kehikot ja lisätä yhdet ikkunat tuulisille etu- ja takakuisteille.
Tähän astinen loma tuntuu pidemältä kuin kolmelta viikolta. Olen pitänyt työkännyn ja työpostit visusti lukkojen takana. Alkupäivien ihmettelyn jälkeen en niitä edes kaivannut. Loma lienee tehnyt tehtävänsä, kun ajatus viikon päästä alkavista töistä ei ahdista lainkaan. Voi se kertoa myös työn mielekkyydestä.
Aloituksista puheenollen vaimoni työt alkoivat jo tänään. Hyvillä mielin näytti aamulla starttaavan, ehkä osin loman ansiosta. Kun itse aloitan viikon päästä, aloitan uudessa homassa: siirryn iltapäivästä aamuun Olgan juontokaveriksi. Toinen syy, ettei loman loppuminen ahdista: duunikaverina tulee olemaan yksi Suomen parhaista.
Lisäksi perheessämme yksi aloittaa koulun, toinen eskarin ja kolmas tarhan. Tähän vuodenaikaan osuu myös urheilu- ja harrastekerhojen aloitukset. Niinpä viime päivämme ovat olleet kalentereiden synkronointia mutta myös avaimia, kelloja, kännyköitä ja reppuja. Melkoinen määrä aloituksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti