sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Uskontoa joulujuhlaan vai ei?

Kolmet joulujuhlat samana päivänä! Tottahan monesti menot sattuvat päällekkäin ja asioilla on tapana ruuhkautua, mutta silti: melkoista sattumaa, että jokaisen lapsemme tilaisuus osuu yhdelle ja samalle illalle.

Nuorimmaisemme joulujuhlaan pääsimme aikaisemman aikataulun ansiosta koko perhe. Eskarilaisen ja koululaisen juhlat olivat prikulleen samaan aikaan. Mutta monilapsisissa perheissä 'jakaantuminen' on arkipäivää.

Vaimolta jäi näkemättä esikoisemme runo- ja lauluesitys, minulta esitys, jossa keskimmäisemme vetäisi Joosefin roolin. Kuulemma ihan kelpo suoritus, noin niin kuin uskonnottoman kodin lapselta.

Tänäkin vuonna koulujen ja päiväkotien joulujuhlista on vaadittu uskontoon liittyviä tai viittaavia elementtejä poistettaviksi. Eniten tuntuvat hiertävän laulut ja kuvaelmat, joissa seikkailevat joko iso Jii tai pikku Jii. Myös taivaan valo ja enkelit aihettavat herkimmille näppylöitä.

Sanottava on, etten itsekään innostu edellisen kaltaisista viittauksista. Mutta kovin vaikea on vetää rajaa uskonnollisen kasvatuksen ja länsimaisen sivistyksen väliin. Kriittisestä suhtautumisestamme huolimatta meistä on hyvä, että lapsemme ymmärtävät uskonnollisen tradition merkityksen kulttuuriimme.

Meillä lapset saavat siis osallistua kirkollisiin ja uskonnollisiin tapahtumiin. Ainoa rajoite, mistä haluamme pitää kiinni, on se, etteivät lapsemme osallistu rukoilemiseen. Ja sekin rajoite on voimassa vain siihen saakka, kunnes he itse kykenevät tekemään omat päätöksensä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti